LAPPAJÄRVEN METSÄSTYSSEURA R.Y.

HIRVENMETSÄSTYS SÄÄNNÖT

1.§ YLEISTÄ

1

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

2

Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

3

Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.

4

Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

 

2.§ METSÄSTYSMAAT,YHTEISTOIMINTA

1

Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.

2

Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.

3

Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

 

3.§ KAATOLUVAT

1

Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet, hirvijaosto tai hirviseurueen johto.

2

Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.

4.§ OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

1

Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.

2

Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran yleisen vuosi- tai kesäkokouksen yhteydessä.

3

Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle elokuun loppuun mennessä tai muulla erikseen sovitulla tavalla.

4

Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.

5.§ METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

1

Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain, seuran säännöistä ja käytännöstä riippuen, seuran vuosi- tai kesä/syyskokous, seuran johtokunta, hirvijaosto tai muodostettu hirviseurue.

2

Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, seurue valitsee keskuudestaan.

3

Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.

4

Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

6.§ METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

1

Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenilie

2

Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet la-su. Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.

3

Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissäajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

7.§ OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

1

Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

2

Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.

3

Seuraamuksettomia vapaapäiviä yleisiksi sovituista metsästyspäivistä seurueen jäsenellä on perustamiskokouksen mukaisesti metsästyskauden aikana ___ tai on osallistumisvelvollisuus sovittuihin jahteihin ____ metsästyspäivää.

4

Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jotka ylittävät 7.4. kohdan kiintiön, jäsen maksaa seuran tilille _____€/poissaolopäivä tai korvaa sen_______________________________________ tavalla.

8.§ AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

1

Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

2

Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.

3

Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella /-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

4

Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

9.§ HAAVOITTAMISTILANNE

1

Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.

2

Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee

-ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle

--merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

---merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

3

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.

10.§ KAATAJAMÄÄRITYS

1

Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.

2

Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

3

Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

11.§ SAALIIN JAKO

1

Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, poislukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.

2

Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla.

3

Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jatkotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

12.§ RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

1

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

2

Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.

3

Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

4

Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

13.§ PEIJAISET

1

Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa

2

Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.

3

Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

14.§ KUSTANNUKSET

1

Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.

2

Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.

3

Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:

-lupamaksut

--yhteishankinnat

---peijaiskulut

----pelkkien hirvimaiden vuokrakulut

-----muut kulut

4

Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.

5

Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

15.§ YHTEISTOIMINTA

1

Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.

2

Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

16.§ METSÄSTYSVIERAAT

1

Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta tai hirviseurue.

2

Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.

3

Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

4

Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tahi jommankumman valtuuttamana hirviseurue.