Metsästys ja kalastus on ollut asukkaiden ikimuistoinen nautintaoikeus Järviseudulla, niin kuin muuallakin Suomessa. Metsästysoikeus on kuulunut maanomistajille ja niin se kuuluu vieläkin, mutta käytännön syistä maanomistajat ovat olleet valmiit tuon oikeuden luovuttamaan metsästysseuroille, jotta saataisiin yhtenäiset metsästysalueet. Metsästysseuralla on velvoite ohjailla toimintaansa niin, että metsästys tapahtuu metsästyslain ja asetusten puitteissa hyvää metsästystapaa noudattaen. Viime vuosina on noussut esiin luonnonsuojeluasiat, eli eläimistön ja luonnon säilyttäminen elinvoimaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on ohjailtava metsästysseuran toimintaa entistä enemmän luonnossa liikkumiseen ilman asetta.

Seuramme perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Eino Savola on jättänyt arkistoomme kertomuksen metsästystapahtumista entisajoilta. Lainaan tähän Einon ajatuksia: "Ensimmäiset hirvenjäljet muistan v.1917 lumella Riipiskassa. ihmettelimme miten mies on noin pitkään astunut, mutta selvisikin että ne olivat hirven jäljet. Samalla selvisi, että suksimiehet oli niillä seurana. Ensimmäinen hirvenkaatolupa oli Eemeli Aholalla heti sotien jälkeen. Varsinaisesti metsästysseuran perustamiseen vaikutti pelko riistan loppumisesta, metsästysrikokset sekä hirvenmetsästyksen alkaminen. Aloitteen seuran perustamiseksi teki Esko Jalovaara. Ohjelmaan kuului heti alusta metsästyksen valvonta, riistanhoito ja kenneltyö. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin seuran alueeksi Kirkonkylä ja Itäkylä, Kärnääkin kosittiin mukaan - kuitenkaan onnistumatta. Johtokuntaan koetettiin saada suurimpia maanomistajia ja innokkaita metsämiehiä ja sitä kautta nimet papereihin. Pitkään menikin isommalla sakilla hyvin, mutta sitten hirvien äkkinäinen lisääntyminen alkoi irroittaa pienempiä seuroja emäseurasta - ehkä näin olikin mukavampi".

Näin siis seuramme kunniajäsen, edesmennyt Eino Savola kertoo niistä asioista ja tapahtumista, jotka johtivat Lappajärven metsästysseuran perustamiseen. Sulo Savola muisteli , että tärkeimpinä vaikuttimina seuran perustamiselle oli riistan suojelu luvattomalta metsästykseltä, sekä riistanhoito ja rauhoitusalueiden perustaminen.

Seuran perustaminen

Lappajärven metsästysseura r.y. on perustettu v.1952. Perustamisasiakirja on allekirjoitettu maaliskuun 12 p:nä 1952 ja sen ovat allekirjoittaneet Eino Savola, Esko Jalovaara, Aarne Savola, Niilo Hernesniemi, Sulo Savola ja Johannes Perälä.

Ensimmäinen johtokunta on valittu syyskuun 4 p:nä 1952 ja sen kokoonpano on ollut: puheenjohtaja Eino Savola, kk, varapuh.joht. Leanteri Murtoniemi , Itäkylä, sihteeri Esko Jalovaara, kk, Rahastonh. Sulo Savola, kk, Jäsen Niilo Hernesniemi, Lamminkylä,  Johannes Perälä, Lamminkylä, Jaakko Vanhamäki, Itäkylä,  Jalmari Takala, Itäkylä, Onni Vanharanta, Lamminkylä,  Aarne Savola, kk.

Seura on merkitty oikeusministeriön yhdistysrekisteriin tammkuun 5 p:nä 1953, jossa päätöksessä yhdistyksen kotipaikaksi on vahvistettu Lappajärvi. Samalla on hyväksytty yhdistyksen säännöt, joista niiden 1 §:stä selviää yhdistyksen tarkoitus:

"Yhdistyksen nimi on Lappajärven metsästysseura ja sen tarkoituksena on yhdistyksen mailla harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkiperäistä riistanhoitoa. Tässä tarkoituksessa on yhdistyksen ennen kaikkea vartioitava aluetta salametsästykseltä, vähennettävä mahdollisuuden mukaan vahinkoeläimiä, karkoitettava riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaadettava hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii, järjestettävä kovina talvina riistalle ruokintaa ja tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä".

Vaikka sääntöjä on myöhemmin muutettu useampaan kertaan, on nämä alkuperäiset periaatteet edelleen voimassa.

 

 

Toiminta 1952 - 1958, pöytäkirjat hukassa

Alkuaikoinna seuran jäsenmäärä oli pieni ja siitä johtuen toiminta rajallista, pöytäkirjatkin ovat valitettavasti ensimmäisen kuuden vuoden ajalta kateissa, mutta toimintaa on ollut sinäkin aikana.

Vuoden 1958 johtokunnan muodosti pj. Eino Savola, Kalevi Särkiniemi, Kalle Koskela, Voitto Lammi, Ahti Lampi, Niilo Hernesniemi, Eemeli Ahola, Pellervo Petäys, Niilo Alanko ja siht. Sulo Savola.

Kyseisen vuoden toimintakertomus sisältää maininnat pienoiskivääri- ja hirviammunta kokeista, samoin varissotaa on käyty ja tarkkailtu salapyytäjiä, mutta ei ole mitään luvatonta todettu.

Toki hirvijahtiin jo oltiin menossa ja sinne ilmoittautui Niilo Hernesniemi, Sulo Savola, Eino Savola, Eemeli Ahola, Olavi Pahkala, Mauno Mars, Niilo Alanko, Ahti Lampi, Pellervo Petäys ja Eino Taimisto. Jahtivoudiksi valittiin Eemeli Ahola

Vuosikokouksessa 1959 päätettiin anoa taas peräti yhden hirven kaatolupaa. Samassa kokouksessa keskusteltiin Lappajärven metsästyseurojen yhdistämisestä. Kokouksessa tuotiin esiin riistapäällikkö Seemi Pihlajamäen toivomus, että tähän ei mentäisi, koska seuran toimihenkilöt tavallisesti tekevät riistanhoitotyötä ja tämän takia tarvitaan paljon seuroja. Samana vuonna päätettiin kylvää ruista riistahoitoalueelle ja kylväjiksi valittiin Verne Viitala ja Matti Särkiniemi, eli oli selvästi nähtävissä jo tuolloin riistan ruokinta yhtenä tärkeänä seuran toimintamuotona.

Samana vuonna seura liittyi Suomen Metsästäjäliito r.y. jäseneksi

Kolme vuotta myöhemmin vuosikokouksessa päätettiin anoa kolmen hirven kaatolupaa ja päätettiin hirviradan rakentamisesta. Edelleen toimintakertomuksesta selviää, että pääpaino toiminnassa on suunnattu riistanhoitotyöhön. Seuran alueella on yksi riistanhoitoalue ja useita rauhoitusalueita, niinpä riistanhoitoyhdistyksen järjestämässä seurojen välisessä riistanhoitokilpailussa Lappajärven Ms. sai toisen sijan.

Toiminta 1963 -1965, rovastikin jäseneksi metsästysseuraan

Vuosina 1963-65 toimi seuran puheenjoht. Mauno Mars ja johtokuntaan kuului Olavi Pahkala, Kalevi Särkiniemi, Ahti Lampi, Eino Savola, Niilo Alanko, Sulo Pölönen, Eino Ollila, Eemeli Ahola, Niilo Hernesniemi ja Sulo Savola.

Valittiin toimikunta neuvottelemaan Kärnän Ms:n kanssa aluevuokrauksesta. Toimikuntaan valittiin Eino Savola, Ahti Lampi ja Olavi Pahkala. Päätettiin lähettää riistanvalvoja kursseille Kalevi Särkiniemi, Eino Ollila ja Verne Viitala. Hyväksyttiin seuran jäseneksi mm. Vilho Karhunmaa, Matti Karhunmaa ja O Wikman. Päätettiin anoa neljän hirven kaatolupaa.

 

Toiminta 1966 - 1967, riistapellot ja ruokintapaikat riistalle

Vuosina 1966- 67 puheenjohtajana toimi Olavi Pahkala ja hallitukseen kuului mm. Kauko Lammi, Eemeli Ahola, Pentti Hanhikangas, Eino Ollila, Niilo Alanko, Veikko Korkea-aho, Kalevi Särkiniemi, Eino Savola, Verne Viitala ja siht. Ilpo Leikola.

Seuraan valittiin uusina jäseninä mm. Toivo Hakonen, Antti Olli, Kalervo Latvala, Erkki Koskimäen ja Jaakko Ahosen osalta asia siirrettiin. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 3 mk ja liittymismaksuksi 10 mk.

Johtokunta velvoitettiin osallistumaan riistahoitoyhdistyksen kokoukseen täysilukuisena. Päätettiin perustaa riistapeltoja, mm yksi tulee Esansaareen.

Toiminta 1968, sääntöjen uusinta

V.1968 puheenjohtajana toimi Eino Ollila ja hallituksen jäseninä Olavi Pahkala, Kalevi Särkiniemi, Eemeli Ahola, Verne Viitala, Kauko Lammi, Eino Savola, Veikko Korkea-aho, Pentti Hanhikangas ja siht. Ilpo Leikola

Tällä kaudella tuli voimakkaasti esiin tarve uusia seuran säännöt. Päätettiin vuokrata tai ostaa ampumarata-alue Särkiniemestä, ajatus ei kuitenkaan toteutunut. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Jaakko Murtoniemi, Pentti Laiho ja Erkki Koskimäki.

 

Toiminta 1969 - 1975, ensimmäinen naisjäsen seuraamme

Seuran puheenjohtajaksi palasi vuosiksi 1969- 75 Olavi Pahkala ja hallitukseen valittiin Tauno Lammi, Yrjö Lammi, Kalevi Särkiniemi, Martti Takala, Eino Ollila, Jaakko Murtoniemi ja sihteerinä jatkoi edelleen Ilpo Leikkola. Hallituksessa oli myöhemmin mm.Viljo Timonen, Esa Pitkäkangas, Verne Viitala, Pentti Hanhikangas, Lasse Ahola, Ahti Takala, Tuomo Savola, Olavi Savola.

Tehtiin päätös, että seuralle hankitaan radiopuhelimet. Hyväksyttiin seuraan ensimmäinen naisjäsen, Tuulikki Oiko. V.1975 hyväksyttiin seuran uudet säännöt. Samoin päätettiin, että maanomistajan vapaakorttiin on asianomaisen vuokrattava 25 ha metsästysaluetta. Hirvenkaatoluvat v.1975 päätettiin anoa yhteisesti Tarvolan metsästysseuran kanssa.

Toiminta 1976 - 1982, uudet maanvuokrasopimukset

Johtokunnan puheenj. toimi vuosina 1976- 82 Kalervo Latvala, siht. Tapani Alkio, jäseninä Jaakko Murtoniemi, Tuomo Savola, Esa Pitkäkangas, Kalevi Särkiniemi, Tauno Lammi, Lauri Siirtola. .Myöhemmin johtokuntaan valittiin Eino Ollila, Mauno Altonen, Juhani Kujala, Mika Ahola, Heikki Vesapuisto, jolloin sihteereinä toimivat Lauri Siirtola ja Mauno Altonen.

Tauno Lammi esitti, että seuran alueelle pyrittäisiin saamaan kenneltoimintaa. Todettiin, että metsästysmaiden maanvuokrasopimukset ovat pääosin päättymässä 1978. Valittiin toimikunta uudistamaan sopimuksia.

Täytyy todeta, että maanomistajat olivat meille suosiollisia ja sopimukset saatiin uusittua kautta linjan. Maanomistajien ja metsästysseuran välit ovat olleet koko ajan hyvät, eli on ymmärretty, että metsämiehet ja maanomistajat ovat luonnon tasapainosta huolehtivia, eli yhteistoiminnalla se sujuu.

Päätettiin kylvää entiset riistapellot ja hoitaa entiseen tapaan olemassa olevat ruokinta paikat. Erityisesti on jäänyt mieleen erään riistapellon kylvö hämärtyvänä toukokuun iltana. Kun kylvö oli suoritettu, laskeutui mukana ollut seuramme pitkäaikainen jäsen, Pentti Hanhikangas polvilleen muokattuun pellon pintaan, painoi kätensä mullokseen ja lausui; "Suokoon luoja kasvun kylvöllemme". Tunnelma oli koskettava ja harras - syksyllä voimme todeta kylvön onnistuneen

Päätettiin tehostaa villiminkin ja tuhoeläinten pyyntiä kilpailun avulla, sillä olimme huolestu­neita lähinnä minkin ja varisten aiheuttamista tuhoista..

Ajatus hirvenkaatolupien yhteisanomisesta tuli ajankohtaiseksi kun lupamäärät alkoi kasvaa ja oli vaarana, että tuli kaadettua ylimääräisiä hirviä ja että niitä kaatui naapurin alueelle. Seuran kunniajäseniksi kutsuttiin Eino Savola, Niilo Hernesniemi ja Pentti Hanhikangas. Päätettiin, ettei seuraan voida hyväksyä henkilöä mikäli hän on naapuriseuran jäsen. Toki tästä päätöksestä on myöhemmin luovuttu.

Kilpailutoiminta korostui, erityisesti hirvenhiihto ja hirvenjuoksu sai sijansa seuran toimin­nassa. Muutenkin toimintaa tehostettiin, valittiin kenneljaosto, ampumajaosto ja ruokinta­jaosto.

Seuran vuosikokouksessa 07.03.1980 vieraili E-P kennelpiirin pj. Antti Pajukoski ja piirisiht. Antti Aarnio. Päätettiin liittyä kennelpiirin jäseneksi. Päätettiin hakea sisäasiainministeriön lupa ampumatoiminnan harrastamiseen. Päätettiin suorittaa hirvien lentolaskenta koskaoli tarkoitus anoa 30 + 30 hirven kaatolupa. Käynnistettiin seuran hihamerkin ja viirin suunnittelukilpailu.

Seuramme 30- vuotisjuhla vietettiin06.11.1982 Lappajärvenammattikoululla, jolloin onnittelijoina oli riistanhoitopiiristä riistapääll. Semi Pihlajamäki, SML:n Pohjanmaan piiristä pj. Helge Saarikoski ja E-P kennelpiiristä Lasse Ojala.

Toiminta 1983 -1991, metsästysmajan tontin osto ja saaliin käsittelytilat

Pj. toimi Jaakko Murtoniemi, siht.Paavo Hyyppä, johtokunnan jäseninä Kalevi Särkiniemi, Tuomo Savola, Mauno Altonen, Heikki Vesapuisto, Kalervo Latvala, Lauri Siirtola ja Mika Ahola. Myöhemmin Arto Lammi, Eino Ollila ja Juhani Vanhamäki.

Metsästysmajan tontin kauppakirja hyväksyttiin ja sille suunnitellun teurasvajan luonnokset vahvistettiin. Liityttiin ampumarata yhtiöön ja oltiin talkoissa radan rakentamisessa. Päätettiin liittyä vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. Pentti Hanhikangas sai jälleen I- palkin­non varislintujen hävittämiskilpailussa. Hirven metsästys koiralta hyväksytään seurassa. Reijo Vanhatupa anoo seuran jäsenyyttä. perustelut: "Olen kennelmies, ampumapuoli on ollut jo vuosia vähäistä". Johtokunta hyväksyi anomuksen, todeten perustelut vakuuttaviksi. Päätettiin tutkia mahdollisuutta saada Käyriäisjärvestä lintujärvi. Hirvivahinkoja on yritetty torjua nauhojen avulla, koska hirvet ovat tehneet tuhojaan viljelyksille. Kimmo Havinen palkittiin hänen saavuttamastaan hopea tilasta nuorten SM- metsästysammunnoissa. Teurasvaja rakennettiin ja todettiin sen käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus.

Toiminta 1992-1993, metsästysmaja hanke jälleen esillä, samoin riistalaskennat

Pj. toimi Arto Lammi ja sihteerinä Paavo Hyyppä, johtokunnan jäseninä Tuomo Savola, Kalervo Latvala, Vesa Koskela, Martti Timonen, Kalevi Särkiniemi, Eino Ollila ja Juhani Vanhamäki, myöhemmin 1993 erovuoroisten tilalla, Sauli Hemminki ja Mika Ahola. Keskusteltiin taas metsästysmaja hankkeesta ja tultiin siihen tulokseen, että paras toteutustapa olisi korottaa jäsenmaksua muutamaksi vuodeksi, silloin se kohdistuisi tasapuolisesti kaikkiin jäseniin. Päätettiin suorittaa hirvien lentolaskenta, samoin riistakolmio laskenta ja jatkaa seuran jäsenten välistä pienpetokilpailua.

Toiminta 1994-1998, metsästysmajan rakentaminen toteutuu

Pj. Kalervo Latvala ja sihteerinä Paavo Hyyppä, johtokunnan jäseninä Martti Timonen, Sauli Hemminki, Juhani Timonen, Vesa Koskela, Juhani Vanhamäki, Mika Ahola, Rauno Majamäki ja Aki Timo. Johtokunta valtuutettiin viemään metsästysmajan rakentamisasiaa eteenpäin mm. järjestämällä rakennuspuiden keräyksen. Rakennuspiirustukset hyväksyttiin, samoin kustannusarvio 160"000 mk. Johtokunnalle myönnettiin valtuudet 100"000 mk:n pankkilainan ottamiseen , samoin kiinnitysten hakuun Hirvimaja 13:52 kiinteistölle jotka annettiin lainan vakuudeksi Lappajärven Osuuspankille, jonka lisäksi johtokunta takasi henkilökohtaisesti nostettua rakennuslainaa. Puitteet oli luotu ja rakentaminen voitiin toteuttaa.

  

Toiminta 1999- 2002, puolivuosisataa seuralla ikää - toiminta jatkuu

Pj. Erkki Savola ja sihteerinä Paavo Hyyppä, johtokunnan jäseninä Rauno Majamäki, Sauli Hemminki, Juhani Timonen, Martti Timonen, Anssi Särkiniemi, Marko Lammi ja Vesa Koskela.

Jäsenmäärä oli 31.12.2001 146, joista maanomistaja jäseniä 52. Metsästyspinta-ala 7900 ha. Metsästysmerkki suorituksen valvojia 6, metsästys ampuma tuomareita 6, metsästyksen

valvojia 5, ajokoe tuomareita: 2 ylituomaria, 6 palkintotuomaria ja 5 hirvikoetuomaria. Jäsenmaksut: Liittymismaksu 3000, jäsenmaksu 200. Toimikunnat: Ampuma- ja kilpailutoimikunta, Riistanhoito- ja ruokintatoimikunta, Kenneltoimikunta, Metsästysmaja toimikunta

Kenneltoiminta

Hyviä metsästyskoiria on Lappajärven Ms:n miehillä aina ollut vuosien saatossa. Alkuaikoina kyse oli paremminkin hyvästä käyttökoirasta kuin puhdasrotuisesta kirjakoirasta.

Varsinainen kenneltoiminta alkoi Lappajärvellä 1980, jolloin pitäjässä järjestettiin ensimmäinen ajokokeiden tuomarikurssi ja kahdet ajokokeet jänistä ajaville suomenajokoirille. Jo ennen koetoiminnan alkua oli Tauno ja Veikko Lammin omistama ajokoiranarttu Sanna kilpaillut hyvällä menestyksellä. Sannan paras saavutus oli päästä kaksi kertaa mukaan ajokoirien suomenmestaruuskisaan ja menestys oli erinomainen. Tuloksena oli kummallakin kertaa kolmas sija.

Seuramme jäsenet ovat harrastaneet jatkuvaa koetoimintaa 1980- ja 1990- luvuilla. Menestystäkin on ollut, esim. Reijo Vanhatuvan kolme ajokoiraa saavutti käyttövalion arvon. Uusi metsästysmaja osoittautui pian erinomaiseksi koetoiminnan keskuspaikaksi. Moni Järviseudun alueen arvokisa on järjestetty täällä. Esimerkiksi ns. aluekarsinta on pääsääntöisesti pidetty täällä. Kisahan on lähtökohta kohti suomenmestaruuden tavoittelua. Seuramme on osaltaan huolehtinut tuomarikoulutuksesta. Palkintotuomarien lisäksi seurallamme on kaksi ylituomaria. Seppo Savola toimii linnunhaukkukokeiden ja Reijo Vanhatupa jänis- ja kettukokeiden ylituomareina. Palkintotuomareina ovat toimineet mm. Tauno ja Veikko Lammi, Eino Ollila, Mika Ahola, Juhani Ahvenniemi, Jorma Kangas ja Markku Mäki. Tuomaritehtävien lisäksi he ovat aktiivisesti toimineet koirien kasvattajina ja kilpailijoina.

Hirven metsästys on vähitellen siirtynyt seurassamme ajometsästyksestä hirvikoirilla tapahtuvaksi hirvenhaukuksi. Seuramme jäsenet ovat viime vuosina olleet kiitettävästi kasvattamassa ja kouluttamassa hyviä hirvikoiria ja järjestämässä hirvenhaukkukokeita. Hirvikoira asiaan ovat seurassamme paneutuneet mm. Markku Mäki, Erkki Savola, Rauno Majamäki ja Kimmo Havinen.

 

Metsästysmajan rakentamisen historiaa

Johtokunnan kokouksessa 07.03.1980 keskusteltiin taas kerran metsästysmajan rakentamisesta. Asiaa kehiteltiin eteenpäin ja löydettiin sopiva paikka Liedojalta, vanhan maantien varresta. Mv. Arvo Orava omisti siellä tiestä alkavan metsäsaran, josta hän myi 30 aarin tontin Lappajärven Ms:lle 07.03.1984 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Tontille oli helppo vetää kunnallistekniikka, eli sähkö, vesi ja viemäröinti. Pian tontille nousi lahtihuone ja puuvaja, jotka olivat hirvimiehille tarpeelliset.

Vähitellen ajatus varsinaisen metsästysmajan rakentamisesta sai kannatusta ja niinpä vuosikokous 28.01.1994 päätti valtuuttaa johtokunnan viemään asiaa eteenpäin. Johtokunta päättikin tarttua ripeästi asiaan ja 18.02.1994 se päätti toimeenpanna rakennuspuiden keräyksen. Keräystä veti ansiokkaasti Vesa Koskela, apunaan hänellä oli Mika Ahola ja Mauno Altonen.

Metsänomistajat suhtautuivat asiaan kiitettävän myötämielisesti ja puita oli tontilla lumien sulettua lähes tarvittava määrä. Puut sahattiin kevään kuluessa talovärkeiksi. Johtokunta hahmotteli huonetilaohjelmaksi:

 - iso takkatupa 45 neliöm., huone 10 neliöm,  keittiö 10 neliöm.,  sauna 8 neliöm.,  pesutila ja pukuhuone 10 neliöm.

Huonetilaohjelman perusteella Paavo Hyyppä laati majan piirustukset ja niinpä seuran ylimääräinen yleinen kokous 27.05.1994 hyväksyi ne. Samoin kustannusarvio 160'000 mk hyväksyttiin ja annettiin valtuudet johtokunnalle 100'000 mk:n rakentamislainan ottoon Lappajärven Osuuspankista. Johtokunta sai valtuudet hakea kiinnityksen rakennuspaikkaan, joka kiinnitys annettiin vakuudeksi pankille, lisäksi johtokunta takasi vielä henkilökohtaisesti saatua lainaa.

Samassa kokouksessa hyväksyttiin rakentamisen taikoo velvoite, eli kolme täyttä työpäivää tai viisi iltaa, vaihtoehtona oli 500 mk:n rahallinen korvaus. Erityisen kiitoksen ansaitsee ne seuramme jäsenet ja ulkopuoliset henkilöt, jotka ylimääräisillä työpanoksilla ja lahjoituksilla olivat tukemassa majan rakentamista.

Työt edistyivät ripeästi taikoo voimin ja talo oli vesikatossa syksyllä 1994 ja kokonaan se oli valmis syksyllä 1995. Lauantaina jouluk. 2:pnä 1995 pidettiin majan tupaantuliaiset. Vihkimisen suoritti lääkintäneuvos Pellervo Petäys, jolle samalla ojennettiin majan avain numero 1. Vihkiäispuhe kosketteli karhujen tuloa takaisin Pohjanmaalle.

Yhteistoiminta metsästysalueiden luovuttajien ja eri järjestöjen kanssa

Seuramme on jäsenenä Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piiri ry:ssä ja kyseinen piiri on ollut aktiivisesti järjestämässä erilaisia kilpailuja, koulutusta ja riistanhoitoa käsitteleviä tilaisuuksia. Näihin tilaisuuksiin on seuramme jäsenet osallistuneet runsaslukuisesti. Piirihallitukseen on kuulunut aikaisemmin seurastamme Jaakko Murtoniemi 13 vuoden ajan ja parhaillaan seuraamme edustaa siellä Kalervo Latvala. Vuonna 2023 seura teki päätöksen irtisanoutua Metsästäjäliitosta kustannussyistä.

Kaikki metsästyskorttinsa lunastaneet seuramme jäsenet kuuluvat Lappajärven/Vimpelin riistanhoitoyhdistykseen ja sitä kautta Pohjanmaan riistanhoitopiiriin ja edelleen Metsästäjien Keskusjärjestöön joka toimii Maa- ja Metsätalous ministeriön alaisena. Seuramme jäsenistä toimi Jaakko Murtoniemi 13 vuotta Lappajärven/Vimpelin riistanhoito yhdistyksen toiminnan ohjaajana ja Kalervo Latvala on toiminut k.o. yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1976 alkaen.

E - P kennelpiiriin liityttiin 07.03.1980, josta alkaen on toimittu yhteistyössä kennelpiirin kanssa.

Yhteistoiminta on toiminut tehokkaasti naapuriseurojen kanssa, josta on osoituksena mm. hirvenkaatolupien yhteisanomukset, samoin alueiden ja tilojen luovutus kennel kokeisiin. Maanomistajat ovat suhtautuneet metsästysharrastukseemme suopeasti - vuokrasopimukset on saatu uusittua ja vuosittaisissa hirvipeijaisissa on voitu yhteistoimintaa lujittaa.

Erityisen kiitollisia olemme niille monille liikelaitoksille ja yhteisöille jotka ovat tukeneet toimintaamme mm. palkintolahjoituksin ja muulla tavalla. Samoin kiitos kuuluu niille maanomistajille jotka lahjoittivat puutavaran metsästysmajan rakentamiseen. Seuramme on luottavaisin mielin astelemassa uudelle puolivuosisata taipaleelle.

Riistanhoito

Seuramme on panostanut heti alusta alkaen voimakkaasti riistanhoitoon perustamalla erillisiä riistanhoito- ja rauhoitusalueita. On kylvetty riistapeltoja joissa on viljelty metsäruista, kauraa, naurista, rehukaalia ja piensiemen kasveja. Hirvieläimille on asetettu nuolukiviä maastoon. Jäniksille on tarjottu heiniä ja lehtikerpuja ja kaadettu haapoja. Myös peltopyyt ja fasaanit ovat löytäneet ruokintapaikat omakotitalojen lähietäisyydeltä. Uudet riistalajit, kauris, valkohäntäpeura ja metsäpeura ovat innostaneet jäsenistöä riistaruokintaan.

Seuramme on osoittanut varoja riistan ruokintaan vuosittain useita tuhansia euroja ja monet seuramme jäsenet ovat kiitettävästi uhrannet aikaansa ja osin omia varojaan hoitaessaan näitä ruokintapaikkoja. Näyttäisikin siltä, että toiminta on tuottanut tulosta ja riistakanta on kohtuullisen vahva seuramme alueella - vain kanalintukanta on heikko. Myös henkilökohtaiset saaliskiintiöt ovat ohjanneet kohtuulliseen riistan verotukseen.

Jäsenille myönnetyt ansiomerkit

Metsästäjäin Keskusjärjestön

Kultainen ansiomerkki

Kalervo Latvala 1996

Hopeinen ansiomerkki

Eemeli Ahola 1973

Olavi Pahkala 1973

Kalervo Latvala 1973

Mauno Altonen 1987

Jaakko Murtoniemi 1987

Jorma Kangas 1993

Kalevi Särkiniemi 1994

Paavo Hyyppä 1996

Pronssinen ansiomerkki

Merkin ovat saaneet lukuisat ansioutuneet seuramme jäsenet

Suomen Metsästäjäliitto ry.

Kultainen ansiomerkki

Jaakko Murtoniemi 2001

Hopeinen ansiomerkki

Eino Savola 1982

Kalevi Särkiniemi 1982

Heikki Vesapuisto 1987

Eino Ollila 1987

Kalervo Latvala 1989

Metso merkki

Merkki on myönnetty erittäin monelle ansioutuneelle seuramme jäsenelle